Linkkejä

Resource Center - Study Materials

 

Buddhalainen sanakirja (linkki alla):

dictionary_of_buddhism

 

 

 

Gosho, eli Nichiren Daishoninin kirjoitukset:

search_the_gosho

 

 

 

SGI Quarterly -lehti:

SGI Quarterly 10 16

 

 

 

 

 

 

 

Toda Instituutin sivut

Ikeda Center for Peace, Learning and Dialogue

Min On Concert Assciation

Peoples Decade for Nuclear Abolition

Words of Wisdom by Daisaku Ikeda

Recommended Books

 

Johdanto

spread of buddhism5Buddhalaisuus on saanut alkunsa Intian niemimaalla noin 2500 vuotta sitten. Se perustuu Shakyamunin (tunnetaan myös nimellä Gautama tai Siddhartha) opetuksiin. Hän käytti koko elämänsä löytääkseen keinon ihmisten vapauttamiseen universaaleista elämän kärsimyksistä ja kehittääkseen henkistä vahvuutta. Shakyamunin opetukset on myöhemmin koottu sutriksi, joiden pohjalta kehittyi lukuisia buddhalaisia koulukuntia hänen kuolemansa jälkeen.

 

Origins_Buddhism

Itäiseen Aasiaan levinneessä mahayana-perinteessä Lootus-sutraa on pidetty korkeassa arvossa. Se korostaa bodhisattvan toimintaa, jossa muita ihmisiä autetaan ymmärtämään elämänsä todellista luonnetta, ja opetetaan, että kaikilla ihmisillä on buddhan elämänolotila omassa itsessään. Nichiren Daishonin,1200-luvulla elänyt japanilainen munkki, ymmärsi, että Lootus-sutra sisälsi täydellisimmän tulkinnan Shakyamunin opetusten myötätuntoisen toiminnan ihanteesta.

Video buddhalaisuuden alkuperästä (engl.) www.sgi.org

Mitä buddhalaisuus on

bud_top_lotusSoka Gakkain jäsenille buddhalaisuus on käytännönläheinen filosofia, jonka tarkoituksena on herättää ihmiset ymmärtämään oman elämänsä rajaton potentiaali ja arvokkuus. Buddhalainen harjoitus saa aikaan positiivisen muutoksen syvällä omassa elämässä muuttamalla pelot rohkeudeksi, harhakuvitelmiin perustuvan impulsiivisuuden viisaudeksi ja itsekkyyden myötätunnoksi.

Buddhalaisuus alkaa päätöksestä ottaa vastuu omasta elämästään, muuttaa ensin itseään ja ryhtyä toimintaan välittömän ympäristönsä ja ihmissuhteidensa parantamiseksi. Vähitellen harjoituksen myötä viisaus, rohkeus ja myötätunto lisääntyvät luonnostaan.

Alkuperäisteksti: www.sgi.org

 

 

Pienryhmätoiminta

Pienryhmatoimintaa

 SGI:n jäsenet tekevät päivittäisen harjoituksen omassa kodissaan, mutta tapaavat säännöllisesti myös muita lähiympäristössään asuvia jäseniä. Pienryhmätapaamisten perinne on lähtöisin Japanista jo Soka Gakkain historian alkuvaiheista ennen toista maailmansotaa. Keskustelutilaisuudet ovat jäsenille voimanlähde buddhalaisten periaatteiden opiskelussa ja niiden soveltamisessa omaan elämään.

SGI:n keskustelutilaisuuksia pidetään tavallisesti kaksi kertaa kuukaudessa niiden jäsenten kodeissa, jotka haluavat tarjota kotiaan tähän tarkoitukseen. Ne tarjoavat myös mahdollisuuden kehittää sellaisia ihmissuhteita, jotka ovat tulleet harvinaisiksi nyky-yhteiskunnassa ja etenkin kaupungeissa, joissa ihmiset saattavat elää naapureina vuosikausia, ilman että heidän välilleen syntyy minkäänlaista henkilökohtaista kontaktia.

Muiden kokemuksista rohkaisua

Keskustelutilaisuuksien keskeinen aihe on harjoituksesta saatujen kokemusten jakaminen, mikä käytännössä tarkoittaa niistä positiivisiista muutoksista kertomista, joita jäsenet ovat buddhalaisen harjoituksen avulla saavuttaneet. Onglemiensa kanssa kamppailevalle ihmiselle ei mikään liene rohkaisevampaa kuin kuulla, miten joku muu on kohdannut ja voittanut omat haasteensa.

SGI:n jäseniä rohkaistaan käyttämään buddhalaista harjoitusta arkielämän vaikeuksien haastamiseen ja voittamiseen. Tämän prosessin avulla oppii arvostamaan ja tuomaan esiin oman elämänsä valtavan potentiaalin. Buddhalainen harjoitus tarkoittaa myös sitä, että löytää ja ymmärtää oman ainutlaatuisen elämäntehtävänsä.

SGI:n jäsenet uskovat, että tämä sisäisen muutoksen prosessi, jota kutsutaan ”inhimilliseksi vallankumoukseksi”, johtaa yksilön voimaantumiseen ja kykyyn toimia rakentavasti. Sen perimmäinen tarkoitus on kuitenkin suunnata ihmiskunnan energia kohti rauhanomaista, oikeudenmukaista ja kestävän kehityksen maailmaa.

Lisätietoa: www.sgi.org

 

Rauha, kulttuuri, koulutus

Rauha

peace_disarmament

SGI pyrkii edistämään rauhan kulttuuria ruohonjuuritasolla näyttelyiden ja seminaarien avulla. Ydinaseiden poistamiseen SGI tähtää mm. seuraavanlaisten hankkeiden avulla: näyttely "Väkivallan kulttuurista rauhan kulttuuriin: Muutos ihmisten mielissä", erilaiset vetoomukset ja kampanja ”Ihmisten vuosikymmen ydinaseiden poistamiseksi”. SGI:n ryhmät järjestävät myös väkivallattomuuden työpajoja osana "Voitto väkivallasta" -projektia.

"Väkivallan kulttuurista rauhankulttuurin" -näyttely on kiertänyt Suomessa useissa paikoissa. Se on toteutettu eri kansalaisjärjestöjen yhteistyönä ulkoasiainministeriön tiedotustuella. Näyttelyä ja siihen liittyviä materiaaleja voi tilata kouluihin, kirjastoihin ja muualle ympäri Suomen. 

 

Kulttuuri

kuoro_pieni

SGI uskoo, että kulttuuritoiminnot ja - vaihto ovat ihanteellinen tapa kehittää ystävyyden siteitä erilaisia kulttuureja ja kansallisuuksia edustavien ihmisten välille. Musiikki- ja muut kulttuuritapahtumat auttavat rakentamaan monimuotoisten kulttuuriperinteiden keskinäistä arvostusta ja vahvistamaan ihmisten välisiä siteitä, mikä luo vankan perustan rauhanomaiselle maailmalle.

 

Koulutus

education

SGI:n juuret ovat Soka Kyoiku Gakkai -nimisessä järjestössä, joka alunperin perustettiin edistämään kasvatuksellista uudistusta 1930-luvun Japanissa. Nykyinen SGI pyrkii kasvattamaan itsenäisiä ja vahvoja maailmankansalaisia erilaisten ruohonjuuritason kasvatuksellisten hankkeiden ja elinikäisen oppimisen periaatteen avulla.

Japanissa Soka Gakkain kasvattajen ryhmään kuuluvat opettajat ylläpitävät neuvontakeskuksia, joissa on tarjolla ilmaista kasvatuksellista neuvontaa sekä vanhemmille että lapsille. Brasiliassa Makiguchin kasvatukselliseen filosofiaan perustuva koulutusprojekti painottaa koulujen, vanhempien ja opettajien välisiä dynaamisia suhteita ja pyrkii kehittämään jokaisen lapsen sisäistä vahvuutta.

 

Lisätietoa SGI:n NGO toiminnasta: www.sgi.org

 

Buddhalaisuus käytännössä

Lausuminen

 SGI:n jäsenet tekevät päivittäin ilta- ja aamuharjoituksen, jota kutsutaan gongyoksi. Siinä luetaan ääneen kaksi Lootus-sutran osaa ja lausutaan nam-myoho-renge-kyo’ta. On kunkin harjoittajan oma asia, miten pitkään hän haluaa nam-myoho-renge-kyo’ta lausua. Tämä säännöllinen aamu- ja iltarituaali on päivittäisen harjoituksen perusta.

Nichiren Daishoninin buddhalaisuus opettaa, että universumin kaikki toiminnot ovat yhden ainoan periaatteen eli lain ilmentymiä, jonka nimi on Nam-myoho-renge-kyo. Lausumalla nam-myoho-renge-kyo’ta ihminen kykenee havaitsemaan tämän lain omassa elämässään ja pääsemään samaan rytmiin sen kanssa. Kun ihminen yhdistää oman elämänsä maailmankaikkeuden lain rytmiin, hän voi tuoda esiin piilevän potentiaalinsa ja päästä sopusointuun myös ympäristönsä kanssa.

Maailmankaikkeuden rytmin kanssa harmoniassa oleminen tarjoaa yksilölle valtavan voimavaran, niin että hän kykenee muuttamaan elämän kärsimykset kasvuksi ja täyttymykseksi sekä vaikuttamaan positiivisesti perheeseensä ja muihin yhteisöihinsä.


Usko, harjoitus ja opiskelu

sgi-suomi-opiskelu-smallNichiren-buddhalaisuuden kolme peruselementtiä ovat usko, harjoitus ja opiskelu. Ne ovat myös väline valaistumiseen eli buddhatilan saavuttamiseen.
Usko
tarkoittaa luottamista Nichiren Daishoninin opetuksiin, joissa olennaista on ajatus siitä, että kaikilla ihmisillä on elämässään sisäsyntyisenä rajaton potentiaali.
Harjoitus
tarkoittaa nam-myoho-renge-kyo’n lausumista ja Nichirenin opetuksista muille kertomista.
Opiskelu puolestaan tarkoittaa buddhalaisten oppien opiskelua ja niiden soveltamista jokapäiväiseen elämään.

Näistä kolmesta usko on tärkein buddhatilan saavuttamiseksi. Se ei kuitenkaan tarkoita sokeaa uskoa, vaan pikemminkin avoimuutta myönteisille vaihtoehdoille. SGI:n puheenjohtaja Daisaku Ikeda on kirjoittanut: ”Buddhalaisuudessa usko tarkoittaa puhdasta sydäntä sekä joustavaa ja avointa mieltä. Usko on inhimillisen elämän kykyä karkottaa epäilyksen, ahdistuneisuuden, katumuksen ja pettymyksen tummat pilvet sekä avata ja suunnata sydämensä vilpittömästi kohti jotain suurta.”

Trets Ikeda HallNichiren selittää, että usko synnyttää halun harjoittaa ja opiskella, ja harjoitus ja opiskelu puolestaan syventävät uskoa. Kirjoituksessaan ”Kaikkien ilmiöiden todellinen olemus” hän sanoo: ”Kilvoitelkaa harjoituksen ja opiskelun kahdella tiellä. Ilman harjoitusta ja opiskelua ei voi olla buddhalaisuutta. Ponnistelkaa omassa harjoituksessanne hellittämättä ja opettakaa myös muita. Sekä harjoitus että opiskelu juontuvat uskosta. Opettakaa muita parhaan kykynne mukaan, vaikka se olisi sitten vain yksi lause tai käsite. (The Writings of Nichiren Daishonin, s. 386.)

Lausumalla nam-myoho-renge-kyo’ta, opiskelemalla Nichiren Daishoninin opetuksia ja Lootus-sutraa sekä toimimalla muiden hyväksi SGI:n jäsenet pyrkivät luomaan elämäänsä syvän onnellisuuden ja viisauden olotilan ja edesauttamaan yhteiskunnan hyvinvointia.

Lisätietoa: www.sgi.org

 

Rauhantyö


SGI:n puheenjohtaja Daisaku Ikeda julkaisee joka vuosi rauhanehdotuksen, jossa tutkitaan buddhalaisen filosofian ydinajatusten ja niiden erilaisten haasteiden välistä suhdetta, joita globaali yhteiskunta kohtaa pyrkiessään turvaamaan rauhan ja ihmisten turvallisuuden. 

Lue lisää

 

SGI Quarterly


SGIQ July 2016SGI Quartelry lehti painottaa rauhaan, kasvatukseen ja kulttuuriin perustuvia aloitteita ja näkökulmia. Pyrkimyksenä on tuoda keskusteltavista asioista esiin laaja kansainvälinen näkemys.

Linkki lehteen