Kymmenen olotilaa

Eye to eyeSGI Quarterly, lokakuu 1999

Buddhalaisuuden peruskysymys koskee olotilaamme eli iloa tai kärsimystä, jota koemme hetkestä toiseen. Olotila nähdään aina ulkoisten olosuhteiden ja sisäisten taipumusten yhteisvaikutuksena; yhdelle ihmiselle samat olosuhteet (kuten sama työpaikka) saattavat merkitä lakkaamatonta kurjuutta, kun taas toiselle ilahduttavaa haasteiden ja tyydytyksen lähdettä. Buddhalaisen harjoituksen tarkoitus on vahvistaa sisäistä olotilaamme siten, että voimme vastustaa, ja jopa muuttaa, myös vaikeita ja negatiivisia olosuhteita.

500-luvulla elänyt kiinalainen buddhalainen T'ien-T'ai kehitti Lootus-sutran perusteella järjestelmän, joka luokittelee inhimillisen kokemuksen kymmeneen olotilaan eli ”maailmaan”. Nichiren omaksui ja kehitti edelleen tätä kymmenen olotilan opetusta painottaen näiden olotilojen sisäistä, subjektiivista luonnetta: ”Mitä tulee kysymykseen siitä, missä helvetti (toivottomuus) ja buddha todella sijaitsevat, yksi sutra kertoo, että helvetti (toivottomuus) sijaitsee maan alla, kun taas toinen sutra sanoo, että buddha on lännessä. Tarkemmin tarkasteltuna kuitenkin selviää, että molemmat ovat viiden jalan pituisessa kehossamme.” (The Writings of Nichiren Daishonin: "New Year´s Gosho", p. 1137)

Mitä nämä kymmenen olotilaa oikein ovat? Vähimmän toivotusta toivottavimpaan ne ovat: toivottomuus (helvetti): kärsimyksen täyttämä epätoivon tila; nälkä (ahneus): harhaan johtavien halujen, joita mikään ei tyydytä, olotila; eläimellisyys: vaistonvarainen tila, jossa pelätään vahvempia ja uhataan heikompia; viha: hillitön kilpailullinen vietti olla muita parempi, hallita muita ja usein esittää olevansa hyvä ja viisas. Näitä neljää olotilaa kutsutaan neljäksi pahuuden poluksi niiden negatiivisten ja tuhoavien ominaisuuksien vuoksi.

Seuraavaksi rauhallisuus: olotila, jossa ihminen pystyy toimimaan tahdon voimalla ja tekemään harkittuja päätelmiä. Tämä on inhimillisyyden perustila, joka voi kuitenkin negatiivisissa olosuhteissa vaihtua herkästi alempiin olotiloihin. Hurmio (taivas): ilo, jota koetaan tyypillisesti, kun jokin toive täyttyy tai pelastaudumme kärsimykseltä. Nämä kuusi edellä mainittua olotilaa ryhmitellään myös kuudeksi poluksi. Ne ovat periaatteessa reaktioita muuttuviin ulkoisiin olosuhteisiin, joissa emme koe todellista vapautta tai itsenäisyyttä.

Buddhalaisuuden kuvaamat neljä ylempää olotilaa edustavat pyrkimystä elää rehellisesti, myötätuntoisesti ja vapaana sisäisistä kahleista. Oppimisen olotila kuvaa pyrkimystä valaistumiseen. Oivaltamisen, itsensä toteuttamisen olotila tarkoittaa kykyä havaita ilmiöiden todellinen olemus luonnollisesti. Yhdessä näitä kutsutaan toisinaan kahdeksi välineeksi (kulkuneuvoksi), koska näissä olotiloissa ihmiset ovat osittain valaistuneet ja vapaita joistakin harhaan johtavista haluista. Nämä olotilat voivat kuitenkin olla erittäin itsekeskeisiä; useissa buddhalaisissa kirjoituksissa Buddha varoittaa ihmisiä kahdesta välineestä niiden itsekkään ja omahyväisen luonteen vuoksi.

Bodhisattvan olotila on myötätunnon maailma, jossa ihminen on ylittänyt itsekkyyden rajat ja toimii jatkuvasti muiden hyvinvoinnin puolesta. Bodhisattva on erityisesti mahayana-buddhalaisuudessa ihmisen ihanteellinen toimintamalli. Buddhatila on täydellisyyden ja täydellisen vapauden olotila, jossa voimme tuntea kuuluvamme maailmankaikkeuden perimmäiseen elämänvoimaan. Buddhatilassa kaikki - väistämättömät sairauden, vanhenemisen ja kuoleman koettelemukset mukaan lukien - voidaan kokea mahdollisuuksina iloon ja täyttymykseen. Buddhatila ilmenee bodhisattvan olotilan kautta, jossa toteutetaan pyyteetöntä sitoutumista ja toimintaa.

Nichiren oivalsi keskeisen ilmiön kymmenestä olotilasta: kukin olotila sisältää kaikki muut yhdeksän olotilaa ja hän kuvailee: "Jopa sydämetön roisto rakastaa vaimoaan ja lapsiaan. Myös hänen sisällään on osa bodhisattvan olotilaa." Siten mahdollisuus buddhatilan ominaiseen valaistuneeseen viisauteen ja toimintaan on myös henkilöllä, jonka elämää hallitsevat alemmat toivottomuuden, nälän ja eläimellisyyden olotilat.

Myös päinvastainen on totta. Buddhatila ei ole erillään tai itsenäinen muista yhdeksästä olotilasta. Buddhatilan viisaus, elämänvoima ja rohkeus voivat esimerkiksi vaikuttaa ihmisessä olevaan vihan olotilaan ja muuttaa sitä tapaa, jolla se ilmenee hänen elämässään. Buddhatilan ja bodhisattvan olotilan myötätunnon ohjaamana vihan olotila voi toimia voimanlähteenä epäoikeudenmukaisuuden haastamiseksi ja ihmiskunnan muuttamiseksi.

Buddhalaisen harjoituksen (Nichiren-buddhalaisuuden harjoittajille nam-myoho-renge-kyon lausuminen) tavoite on tuoda esiin buddhatila, joka voi valaista elämämme ja auttaa meitä luomaan kestävää arvoa ikuisella matkallamme kaikissa kymmenessä olotilassa.

Lähde: SGI Quarterly, lokakuu 1999

 

Yhdeksän tietoisuutta

Myönteiset ja kielteiset puolet