Viisaus

“Kun viisaus on käytössä elämässämme, voimme ylittää syvään juurtuneet tavanomaiset näkökulmat ja saavuttaa tuoreen ja kokonaisvaltaisen näkemyksen kyseisestä asiasta. Voimme luoda laajemman arvion tosiasioista, havaita asian ytimen ja suunnata varmuudella kohti onnellisuutta. Viisaus hävittää erillisyyden harhan ja herättää meissä empaattisen samanarvoisuuden tunteen kaikkia eläviä olentoja kohtaan.”

Welcome 2017

Viisaus on buddhalaisuuden ydinasioita ja buddha kuvataan syvällisen viisaaksi henkilöksi. Viisaus voi kuitenkin olla epämääräinen, vaikeasti kuvailtava ja määriteltävä käsite, ja vielä vaikeampi sitä on löytää. Miten voi tulla viisaaksi? Onko viisaus jotain sellaista, mitä voimme aktiivisesti kehittää, vai pitääkö meidän vain odottaa, että viisaus kehittyisi ikääntymisen myötä? Ehkä juuri viisauden käsitteen moniselitteisyyden takia se on menettänyt arvonsa merkityksellisenä ihanteena modernissa yhteiskunnassa, ja sen sijaan on painotettu tiedon ja osaamisen merkitystä.

Soka Gakkain toinen puheenjohtaja, Josei Toda luonnehti tiedon ja viisauden käsitteiden välistä epäselvyyttä yhdeksi modernin yhteiskunnan suurimmista epäonnistumisista.

Viime vuosisadan uskomaton teknologinen kehitys osoittaa selvästi hänen kritiikkinsä aiheellisuuden. Samaan aikaan kun tieteellinen ja teknologinen kehitys on saanut aikaan vain varsin kyseenalaisia tuloksia inhimillisen kärsimyksen lieventämisessä, on se sen sijaan ollut varsin tehokas kuoleman ja tuhon valloilleen päästämisessä.

Toda vertasi tiedon ja viisauden välistä suhdetta pumpun ja veden väliseen suhteeseen. Jos pumppu ei nosta vettä (tieto ilman viisautta) ei sillä ole paljonkaan käyttöä.

Tämä ei tarkoita tiedon merkityksen kieltämistä, mutta tietoa voidaan käyttää luomaan sekä äärimmäistä tuhoa että syvällistä hyvää.

Viisaus suuntaa tiedon kohti hyvää - kohti arvon luomista.

Buddhalaiset opetukset, kuten viisi viisauden lajia, kuvaavat ja analysoivat yksityiskohtaisesti viisauden vaikutuksia ja sitä, miten se ilmentyy tietoisuutemme eri tasoilla.

Kun viisaus on käytössä elämässämme, voimme ylittää syvään juurtuneet tavanomaiset näkökulmat ja saavuttaa tuoreen ja kokonaisvaltaisen näkemyksen kyseisestä asiasta. Voimme luoda laajemman arvion tosiasioista, havaita asian ytimen ja suunnata varmuudella kohti onnellisuutta.

Buddhalaisuudessa viisautta verrataan myös kirkkaaseen peiliin, joka heijastaa todellisuutta sellaisenaan. Tässä viisauden peilissä heijastuu elämämme ja kaiken muun elämän keskinäinen yhteenkuuluvuus ja riippuvuus. Viisaus hävittää erillisyyden harhan ja herättää meissä empaattisen samanarvoisuuden tunteen kaikkia eläviä olentoja kohtaan.

Käsite “buddha” kuvaa ihmistä, joka ilmentää vapaasti tätä sisäsyntyistä viisautta. Voima, joka saa tämän viisauden kumpuamaan esiin elämästämme, on myötätunto.

Buddhalaisuudessa universumi, ja elämä itse, nähdään myötätunnon ruumiillistumana – keskinäisessä riippuvuudessa olevien ilmiöiden säikeiden kudelmana, joka vaalii ja synnyttää elämää sen kaikissa ihmeellisissä ja monimuotoisissa ilmentymissä.

Buddhalaisuus opettaa, että ihmiselämän tarkoitus on osallistua aktiivisesti maailmankaikkeuden myötätuntoisiin toimintoihin rikastaen ja kehittäen elämän luovaa dynamiikkaa.

Tästä syystä juuri silloin, kun toimimme myötätuntoisesti, elämämme tulee sopusointuun / harmonisoituu universaalin elämänvoiman kanssa ja ilmennämme sisäsyntyistä viisauttamme. Toisten ihmisten rohkaiseminen ja toivon jakaminen laajentaa ja vapauttaa identiteettiämme ja murtaa egomme ahtaat rajat. Viisaus ja myötätunto ovat näin ollen erottamattomia.

Buddhalaisen harjoituksen keskiössä on itsensä hallitseminen, “oman mielensä mestariksi tuleminen.” Tämä ajatus tarkoittaa sitä, että mitä syvällisemmin ponnistelemme kohti epäitsekkyyttä, sitä suuremmaksi buddhan viisaus kasvaa elämässämme ja sitä vahvemmin voimme vastaavasti suunnata kaikkia asioita – taitojamme, kykyjämme ja luonteemme ainutlaatuisia erityspiirteitä - kohti onnellisuuden luomista itsellemme ja muille.

Puhuessaan Tribhuvanin yliopistossa Nepalissa vuonna 1995 SGI:n puheenjohtaja Daisaku Ikeda selitti: “Oman mielensä hallitseminen tarkoittaa elämämme sisimmässä kätkössä olevan viisauden herättämistä. Se kumpuaa esiin ehtymättömänänä virtana vain silloin kun myötätuntoinen päättäväisyys saa meidät palvelemaan ihmiskuntaa ja kaikkia ihmisiä.”

Jotta ihmiskunnan historia muuttuisi ja suuntautuisi erimielisyydestä ja ristiriidoista kohti rauhaa ja elämän pyhyyden kunnioittamisen etiikkaa, ihmisten itsensä on muututtava. Buddhalainen käsitys myötätuntoisesta viisaudesta voi muodostaa vahvan perustan muutokselle. 

 

Alkuperäisteksti: www.sgi.org Wisdom
January 2003 SGI Quarterly Wisdom

(c) Soka Gakkai International Suomi